Jos voit nähdä sen, voit tukea sitä - kirja tuntokielestä
Pohjoismaissa vanhempien osallistumiseen läheisesti liittyvät ammattilaiset ovat tehneet yhteistyötä taktiililingvistiikan parissa Italiassa vuonna 2009 pidetystä DbI-konferenssista lähtien. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa muodostettiin tiimejä, jotka olivat innokkaita ja innostuneita. Ensimmäiset seminaarit ja työpajat NVC:ssä Dronninglundissa osoittivat, että kiinnostus aihetta kohtaan oli suurta, ja monet toivat hyviä kysymyksiä ja kokemuksia kentältä. Epävirallinen verkosto osallistui myös DbI:n konferenssien työpajoihin ja jakoi kokemuksia pohjoismaisesta taktiililingvistiikan työstä jo vuonna 2011.
Pohjoismainen taktiililingvistiikan verkosto perustettiin virallisesti verkostoksi vuonna 2014, ja sen koordinaattorina toimi Kari Schjøll Brede tiiviissä yhteistyössä Tukholmaan muuttaneen NVC:n Maria Creutzin kanssa. Esityslistalla oli tehtävänä laatia pohjoismainen vihkonen, joka käsittelee kielitieteellistä käytäntöä Pohjoismaissa.
Monia kirjoittajia käsittävän kirjan kirjoittaminen vie aikaa. Tanska isännöi DbI-konferenssia Aalborgissa vuonna 2017. Monilla meistä oli konferenssiin liittyviä tehtäviä, joten kirjasen kirjoittaminen jäi odottamaan ja kypsyi samalla hieman aivoissa.
Työtä tehtiin puitteiden, kohderyhmien, määritelmien ja lähestymistapojen osalta, ja se alkoi muotoutua; sen oli tarkoitus olla artikkelikokoelma. Verkoston oli tarkoitus kutsua kirjoittajia kirjoittamaan kielen kehitykseen liittyvistä aiheista: ruumiillisuudesta/ruumiillisista ilmaisuista, monen osapuolen keskusteluista, apuvälineteknologiasta, mielekkäistä toiminnoista, oppimisesta tuntoaistimusten avulla ja ennen kaikkea siitä, miten meidän hyvien keskustelukumppaneiden pitäisi pystyä antamaan panoksemme ja välittämään kulttuurista kieltä tuntoaistimusten avulla. Kirjan oli tarkoitus olla suunnattu synnynnäisesti kuurosokeiden työntekijöiden ja perheiden käyttöön.
Työ inspiroivien ja asiantuntevien kirjoittajien kutsumiseksi alkoi viime syksynä. Mukaan kutsuttiin 22 eri kirjailijaa eri teemoilla. Samalla toivottiin ehdotuksia muista kirjoittajista ja aiheista. Jotkut jäivät pois, toisia lisättiin. Määräaikana oli 2. huhtikuuta. Vain muutama ehti siihen, mutta elokuuhun mennessä saimme kaikki kirjoittajat - 19 hyvää artikkelia ja tarpeeksi täyttämään kokonaisen kirjan, ei vain vihkon, vaan kokonaisen kirjan. Kirjoittajia on kaikista Pohjoismaista: käytännön esimerkki Suomesta, kielen kielellisen kuvailun teoriaa tuntomerkkeinä Islannista sekä monia kielen ja hyvien käytäntöjen näkökohtia Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.
Toimitusryhmä, johon kuuluvat Maria Creutz, NVC, Ruotsi, Helle Buelund Selling, CDH, Tanska ja Kari Schjøll Brede, Eikholt, Norja, aloitti tänä kesänä intensiivisesti työskentelemällä hyvien käännösten, hyvän kielen, hyvien kuvitusten ja paljon muuta. Onneksi meillä on videoneuvottelumahdollisuus - muuten pohjoismainen toimitustyö olisi ollut huomattavasti kalliimpaa ja aikaa vievämpää.
Kirja julkistettiin NVC:n Bodily-Tactile Languaging Congenital Deafblindness -seminaarissa Statped Hovseterissa 5. joulukuuta.
Pohjoismainen hyvinvointikeskus, Statped ja kuurosokeiden kansallinen osaamisjärjestelmä järjestivät yhteistyössä jännittävän seminaarin osoitteessa Kolme kirjan kirjoittajaa esitteli kirjoituksensa sanoin, viittomin ja kuvin. Auditoriossa oli noin 30 osallistujaa, jotka sitoutuivat kysymyksillä ja kommenteilla luennoitsijoille. Seminaari pidettiin englanniksi, jotta se tavoittaisi myös muutkin kuin Skandinavian maat. Koko tapahtuma lähetettiin suoratoistona 103 eri "studioon" 16 eri maassa Baltiasta Kanadaan. He osallistuivat chattiin ja lähettivät kysymyksiä ja pohdintoja, jotka luettiin auditoriossa ja joihin luennoitsijat saattoivat myös vastata. On hienoa, että uutta tietoa voidaan levittää näin hyvin toimivalla tavalla.
Anne Nafstad esitteli päivän ja osoitti, miten kehon ja kosketuksen kautta tapahtuvan kielenkäytön pitäisi olla osa kumppanin osaamista. Kieli on inhimillistä toimintaa, ja hän antoi puheenvuoron päivän puhujille saadakseen lisää ymmärrystä siitä, miten ulkopuolelta tuleva kieli (kulttuurinen kieli) voi kohdata sisältä tulevan kielen (lasten omat ilmaisut). Gøran Forsgren puhui siitä, miten merkit kehittyvät kokemuksesta jostakin maailmasta ikoniseksi merkiksi, josta voimme löytää yhteisen merkityksen. Caroline Lindstrøm näytti, miten kuurosokea nuori mies on kehittänyt kehollis-taktillista kieltään vuosien ajan hyvien keskustelukumppaneiden ja kohdennettujen ja runsaiden keskustelukumppaneiden avulla, jotka ovat nähneet ja tukeneet hänen kieltään, ja samalla hän on saanut käyttöönsä tuntoaistimellisia kehonvärisiä merkkejä ja käsiä, jotka puhuvat ja kuuntelevat. Johanne Godø esitteli tuloksia analysoituaan kuurosokean pojan ja viittomakielisen keskustelukumppanin, jonka äidinkieli on viittomakieli, välisiä keskusteluja. Lopuksi Camille Foote puhui kielestä ja translanguagingista, joka on tapa ottaa kaikki aistit mukaan kielen kehittämiseen. Hän esitteli eri modaliteettien yhdistelmiä ja tapoja käyttää kieltä. "Lapsen kieltä voi kuvata kielellisesti, vaikka hän käyttäisi eri kieliä eri modaliteeteissa osoittaakseen, mitä hän ajattelee.
Kaikki neljä luennoitsijaa esittelivät Groningenin yliopistossa osia maisterintutkinnostaan viestinnän ja synnynnäisen kuurosokeuden alalta.
Kirja on tällä hetkellä saatavilla skandinaavisella kielellä, ja sen voi tilata NVC:ltä. Se käännetään englanniksi vuoden 2019 aikana.
Vuonna 2019 kirja käännetään englanniksi, ja sillä on mahdollisuus levitä Pohjoismaiden rajojen ulkopuolelle. Se on mukana posteriesityksessä Australiassa DbI World Conference -konferenssissa elokuussa 2019.